Oma työhyvinvointi tapetilla

Kristiina Mrena


Aihe:

Aiemmassa työssäni kuntoutuspsykologina huomasin hyvin, miten suuri vaikutus omasta työhyvinvoinnista huolehtimisella on omaan jaksamiseen ja terveyteen, ja miten kauaskantoisia vaikutuksia näillä valinnoilla on loppujen lopuksi koko elämäämme. Hätkähdyin huomatessani, miten vähän moni asiakkaistani oli tullut ajatelleeksi tai oli edes tietoinen työhyvinvointiin liittyvistä suosituksista puhumattakaan siitä, että joku olisi toteuttanut niitä arkielämässään. Usein tilanne olikin se, että työhuoneessani vastapäätäni istui loppuun palanut henkilö, joka oli liian myöhään ymmärtänyt kuunnella itseään ja oman kehonsa viestejä tai oli ajatellut, ettei minulle voi käydä noin – kyllähän minä jaksan. Ja niinhän se usein on, että kun on vielä nuori ja hyväkuntoinen, niin pienet väärin tehdyt työhyvinvointiin liittyvät ”pikkuasiat” eivät vielä tunnu missään. Mutta kun vuosi toisensa jälkeen näitä ”pikkuasioita” tekee väärin työhyvinvoinnin näkökulmasta, niin neljänkymmenen työvuoden jälkeen ne ”pikkuasiat” alkavat kummasti tuntua luissa ja ytimissä. Ennen edellistä työpaikkaani, syyllistyin itsekin siihen, etten tullut kiinnittäneeksi tarpeeksi huomiotani sellaisiin pikkuasioihin, joista työhyvinvointi itse asiassa koostuu. Esimerkiksi milloin viimeksi tarkistit oman työasentosi? Tai oletko kenties edes tietoinen siitä, minkälainen ergonominen työasento on? Oletko viimeksi säätänyt työtuoliasi tai (sähkö)pöytäsi korkeutta viime vuosikymmenellä? Vai kuulutko niihin, joille työnantaja on sähköpöydän hankkinut, mutta joka ei ”kiireiltänsä” ehdi sitä käyttää?

Kiire. Se tuntui aina olevan se syy ja selitys sille, miksei omaan terveyteen/jaksamiseen/hyvinvointiin kiinnitetty huomiota. Vasta kun loppuun palanut henkilö itse ymmärsi, ettei omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen vaatinut sen suurempaa aikapanostusta, alkoivat selitykset loppua ja motivaatio itsestä huolehtimiseen löytyä. Harmi vain, että se oivallus tuli monen henkilön kohdalla liian myöhään. Tämän kun olisi oivaltanut neljäkymmentä vuotta sitten, monet sanoivat…

Työviikot ja työurat ovat nykyään jatkuvasti pidempiä kuin aiemmin, joten oma työntekotapamme ja suhtautumisemme työhön on olennaisen tärkeää, kun on kyse omasta työhyvinvoinnista. Myös työn tekemisen kulttuuri on muuttunut kuormittavammaksi. Oma työhyvinvointi koostuu monesta tekijästä: osa sellaisia, joihin emme pysty itse vaikuttamaan, mutta osa on onneksi sellaisia, joihin pystymme suoraan vaikuttamaan omalla toiminnallamme ja suhtautumisellamme.

Moni ei tule sitä edes ajatelleeksi, mutta onhan se työnantajankin etu, että töissä käy hyvinvoiva ja terve työntekijä, joka huolehtii omasta terveydestään ja jaksamisestaan myös työajalla. Siksi työkiireisiin vetoaminen on huono tekosyy, sillä työhyvinvoinnista huolehtiminen pitäisi olla automaattisesti osa jokaista työpäivääsi. Voit ajatella sen niin, että se kuuluu hyvän työntekijän velvollisuuksiin, että pitää yllä omaa työhyvinvointiaan. Työhyvinvoinnista huolehtiminen tulisi siis olla yhtä automaattista kuin hampaidenpesu, sillä hyvinvoiva ihminen on yleensä myös tehokas työntekijä. Kaikki voittavat, kun työntekijöitä kannustetaan huolehtimaan itsestään. Muista siis huolehtia itsestäsi ja kannusta myös työkavereitasi tähän.

Ensi viikolla työhyvinvointikeskustelu saa jatkoa. Jaan ensi viikon blogipostauksessa konkreettisia käytännönvinkkejä omasta työhyvinvoinnista huolehtimisesta. Mutta nyt haluan toivottaa kaikille oikein hyvää ja rentouttavaa juhannusta!

Keskustele