Päivä Headhunterina


Aihe:

Kello herättää klo 7 Ylen Aamu-tv:n ääreen. Kuuntelen aamutoimien lomassa päivän polttavat puheenaiheet, sillä koskaan ei tiedä kenen kanssa ajautuu päivän mittaan keskusteluun. Työssäni on tärkeää olla perillä siitä, mitä maailmalla ja työmarkkinoilla tapahtuu.

Virallisesti päiväni alkaa yhdeksän aikaan. Vaihdan toimistolla kuulumiset kollegoideni Marikan ja Sannin kanssa ja käymme läpi käytännön asioita yhteisiin toimeksiantoihin liittyen. Marika vitsailee, että on buukannut minulle haastattelun huomiselle klo 8.00 (en tunnetusti ole aamuihmisiä) ja varmistaa samalla, sopisiko minulle ottaa yksi Skype-haastattelu torstaina myöhään illalla. Meillä on tiimin kesken julkiset kalenterit, joten tapaamisten ja haastattelujen sopiminen on helppoa. Tunnemme toistemme tavat ja menot, mutta iltahaastattelut on aina hyvä varmistaa erikseen.

Tapaan aamupäivällä erään johtotehtävissä toimivan henkilön, joka etsii uutta suuntaa uralleen ja lähestyi minua tapaamisehdotuksella pari viikkoa sitten. Suorahakukonsultin roolissa toimiessa tyypillistä onkin, että verkostoitumispyyntöjä tulee monelta suunnalta. Pidän sitä ainoastaan positiivisena ilmiönä ja olen aina avoin keskustelemaan. Joskus on kuitenkin turhauttavaa, jos tapaa huipputyypin, mutta juuri sillä hetkellä ei ole hänelle sopivaa tehtävää täytettävänä. Onneksi Headhunterilla on pitkä muisti ja yhteydenotto voi tulla vaikka parin vuodenkin päästä!

Lähdemme tiimimme kesken lounaalle Kampin Kortteliin – olemme ajoissa, joten saamme pöydän Hokusta, joka on tämänhetkinen suosikkimme. Lounas on meille rentoutumista varten, vältämme työasioista keskustelua ja nauru raikaa. Tankkaamme energiaa tehokasta iltapäivää varten.

Takaisin toimistolla. Valmistelen shortlistia, jonka käymme läpi asiakkaan kanssa iltapäivällä. Aion esitellä viisi kandidaattia, ja olen ihan luottavaisin mielin, koska kaikki heistä täyttävät haettavan tehtävän kriteerit ja ovat jääneet positiivisesti mieleen myös persoonina. Ennen shortlist-tapaamista olen vielä menossa tapaamaan uutta potentiaalista asiakasta, jonka kanssa sain sovittua tapaamisen vanhanaikaisesti kylmäsoitolla. En koe kylmäsoittelua niin mielekkääksi tai ”omaksi jutukseni”, mutta sitäkin tässä työssä saa aika ajoin tehdä. Oma asiakaskunta täytyy kuitenkin luoda itse ja se vaatii pitkäjänteistä työtä.

Varsinainen päiväni päättyy tänään jo viideltä ja iltaruuhkassa istuessani yritän ravistella työasiat mielestäni. Kotiin päästyäni päätän kuitenkin laatia vielä yhden tarjouksen, koska haluan reagoida asiakkaan tarpeeseen heti. Yleensä tarkistan myös sähköpostit kerran illan aikana, yritän tosin päästä tästä tavasta eroon…

Headhunterin työ on kuin yrittäjänä toimimista, sillä vastuu omasta toiminnasta ja asiakkaista on täysin omissa käsissä. Välillä epätietoisuus stressaa, kun työtilannetta ei voi ennustaa 3 kuukautta pidemmälle. Suorahakukonsultin työssä tarvitaankin ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä, joustavuutta, voitontahtoa, periksiantamattomuutta, rohkeutta ja luottamusta omaan tekemiseen. Sen sijaan työn palkitsevuus tulee mielenkiintoisista ja vaihtelevista projekteista, keskusteluista huippuosaajien kanssa, asiakassuhteiden syventämisestä ja uuden oppimisesta – joka päivä.

Aika ajoin pohdin, miten oikein päädyin suorahaun pariin. Peiliin katsoessani tunnistan kuitenkin itsessäni edellä kuvattuja ominaisuuksia sekä motivoitumista juuri oikeista asioista. Siksipä jatkan tällä tiellä J.

Keskustele