Tee taustatyösi ja hurmaa – näin suorahaet IT-talentin

Laura Vanninen


Aihe:

”Mikä ihmeen pisteNET ja C risuaita?”

Suunnilleen näillä kysymyksillä aloittelin uraani reilu puoli vuotta sitten reseacherina suorahaun parissa. Ei muuta kuin Google ja Youtube auki ja perusasiat kuntoon. Lähdin selvitystyössäni ihan pohjalta ja alkuun opettelin, miten kaikki nämä itselleni uudet ja ihmeelliset termit lausutaan, mitä ne edes perustasolla tarkoittavat ja miten ne liittyvät toisiinsa. Myös IT-rekryjen parissa työskentelevä siskoni osoittautui tässä korvaamattomaksi konsultiksi, kiitos siitä.

Opin että, IT-rekrytoijalla pitää tulla selkärangasta pisteNET:in lausuttavan [dotNET] ja C#:n lausuttavan [C sharp]. Opin Javan olevan backend -ohjelmointikieli Java Scriptin taas ollessa frontend -kieli. Opin, että arkkitehdeilla on melko usein devaajatausta. Ei kuitenkaan aina. Selvitin, mitä tarkoittaa API ja mitä on responsiivinen suunnittelu. Opin käyttämään kohteliaampaa termiä devaaja koodarin sijaan. Perusteista siis lähdettiin, mutta oppimiskäyrä on ollut jyrkkä.

Tähän mennessä työpöydälleni on löytänyt tiensä kymmenen julkisen puolen IT-suorahakua. Näistä neljä devaajia. IT-rekryjen parissa työskentelevät tietävät, että devaajarekryt ovat kaikista haastavimpia, sillä heistä on kovin kysyntä. Lisäksi rekrytointien haasteellisuutta on lisännyt ennakkoasenteet julkista puolta kohtaan. Miten siis onnistuin löytämään ja motivoimaan oikeat osaajat mukaan rekryprosessiin?

Kuten kaikissa rekrytointiprosesseissa, tärkeintä on tietää mahdollisimman paljon tehtävästä ja ymmärtää käsitteiden tasolla, mistä puhuu. Jos IT-alan termistö ei ole tuttua, vaatii tämä vaihe yllättävän paljon aikaa ja vaivaa. Google on paras kaveri tässä ja taustatyötään ei voi tehdä liian hyvin.

Lisäksi on tärkeää käydä yhdessä rekrytoivan esimiehen kanssa läpi etsittävä ydinosaaminen ja eroteltava siitä se osaaminen, joka olisi plussaa, mutta ei välttämätöntä. Ainakin meidän asiakkaillamme tuntuu olevan nykyisin hyvin tiedossa, että valmista osaajaa on hyvin vaikea IT-rooleihin löytää ja usein ollaan valmiita ottamaan hieman juniorimpi kasvamaan tehtävään. Peukku tästä. Käymmekin aina asiakkaan kanssa läpi, mistä voidaan tinkiä. Mietitään siis yhdessä, mitkä osaamisalueet ovat sellaisia, joita voi sitten työssä kehittää.

IT-osaajien löydettävyys on rekrytoijan näkökulmasta kokemukseni mukaan kiitettävällä tasolla. Tässä LinkedIn on kätevä työkalu, sillä IT-puolen tehtävissä työskentelevät avaavat profiilissaan laajasti osaamistaan verrattuna moniin muihin osaajiin. Osaamisensa puolesta tehtävään sopivien henkilöiden löytäminen on  mielestäni siis melko helppoa.

Homma muuttuu taas haasteelliseksi kontaktointivaiheessa, joka kuuluu meillä monista rekrytointialan yrityksistä poiketen researcherin vastuulle. IT-alan osaajat saavat todella paljon yhteydenottoja ja tästä johtuen on korostetun tärkeää tuntea roolin lisäksi kontaktoitavan tausta ja miettiä valmiiksi perusteluja, miksi tämä tehtävä voisi sopia seuraavaksi stepiksi juuri hänen kohdallaan. Lisäksi tässä kohtaa kannattaa pohtia, onko se perinteinen puhelinsoitto paras tapa kontaktoida vai olisiko viesti LinkedInissä tai jopa Whatsappissa kuitenkin parempi keino tavoittaa kyseinen osaaja. Itse olen huomannut, että henkilökohtaistetut yhteydenotot toimivat todella paljon massaviestejä tehokkaammin, vaikka ajallinen panos näissä onkin selvästi merkittävämpi.

Avain onnistuneeseen IT-alan suorahakutoimeksiantoon on siis mielestäni kattavan taustatyön ja henkilökohtaistetun viestinnän yhdistelmä. Kun näihin panostaa, päättyy usein haastavimmaltakin vaikuttava toimeksianto lopulta työsopimuksen allekirjoitukseen.

Keskustele