Vinkit omasta työhyvinvoinnista huolehtimiseen

Kristiina Mrena


Aihe:

Omasta työhyvinvoinnista voit huolehtia ihan yksinkertaisilla asioilla. Muista pitää taukoja riittävän usein, mielellään vähintään mikrotauko (= minuutin tai muutaman minuutin pituinen tauko) vähintään kerran tunnissa sekä sen lisäksi tietysti lounas- ja kahvitauot työpäivän aikana. Työntekijä on tehokkaimmillaan ja aivotoiminta parhaimmillaan levänneellä ja usein taukoja pitävillä henkilöillä. Jotkut hyvin edistykselliset firmat ovat alkaneet jopa satsata työntekijöiden lepohuoneisiin, joihin on työpäivän aikana luvallista mennä lepäämään. Tutkitusti myös mm. sairauspoissaolot, työperäiset onnettomuudet ja työhön liittyvät virheet vähenevät, kun työpäivän aikana pidetään riittävästi taukoja. Aivot tarvitsevat lepoa, koska toisin kuin monet ajattelevat, aivot eivät pysty toimimaan robottiohjauksella ja jokaisella meistä on omat yksilölliset rajat, joiden ylityttyä aivot eivät kykene enää toimimaan tehokkaasti.

Muista myös syödä terveellisesti ja juoda säännöllisesti, jotta verensokeri pysyy tasaisena. Katsekin tulisi kohdistaa pois näytöltä mielellään vähintään 15-20 minuutin välein, jotta silmälihakset saavat kaipaamansa lepotauon. Jos saat sisällytettyä työpäivän yhteyteen vielä venyttelyjä, ylimääräistä liikettä tai taukojumppaa, niin sitä parempi. Vähintään kerran tunnissa olisi hyvä myös nousta ylös työpöydän ääreltä. Sijoita esimerkiksi tulostin muutaman metrin päähän tai kokonaan toiseen tilaan, jotta joudut nousemaan ylös joka kerta, kun tulostat jotakin. Käy muutaman minuutin happihyppelyllä keskellä työpäivää tai pikaviestin sijaan käy tervehtimässä työkaveria toisella puolella toimistoa, niin saat samalla liikuntaa ja vaihdettua päivän kuulumiset ihan kasvotusten chat-viestin sijaan. Sosiaaliset kontaktit ja tapaamiset ovat tärkeitä työpäivän aikana ja tukevat omalta osaltaan työhyvinvointiasi. Työasentoakin tulisi vaihdella mahdollisimman usein työpäivän aikana, jotta verenkierto vilkastuu. Välillä on hyvä istua, välillä seistä ja välillä lähteä kävelemään. Oletteko kokeilleet palavereita, joissa istumisen sijasta seistään tai vaikkapa käydään pienellä kävelyllä lähipuistossa (jos on vain muutaman hengen palaveri kyseessä)? Kaikkihan tietävät, ettei elimistölle ole hyväksi istua koko päivää samassa asennossa.

Vapaa-ajallasikin muista terveellisten elämäntapojen perusasiat: terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja lepo, tarpeeksi liikuntaa sekä palauttava vapaa-aika. Nämä ovat keskeisiä työhyvinvoinnista huolehtimisessa. Jos pystyt, yritä rajata työ ja vapaa-aikasi erilleen. Jos mahdollista, jätä työkännykkäsi työpaikalle, äläkä selaa työsähköpostejasi vapaa-ajallasi, sillä se pysäyttää aivojesi palautumisprosessin. Aivojen riittävä palautuminen vapaa-ajalla onkin ensiarvoisen tärkeä asia työhyvinvoinnin näkökulmasta. Yritä siis olla miettimättä työasioita vapaa-ajallasi ja pyhitä sen sijaan mahdollisimman suuri osa vapaa-ajastasi mukaville sekä myönteisille asioille, jotka huoltavat aivojasi ja kehoasi. Vapaa-ajan olisi hyvä olla mahdollisimman palauttavaa ja stressiä poistavaa, jotta aivosi saavat ansaitun lepotaukonsa työpäivän ja työviikon jälkeen. Lähde vaikkapa kävelylle luontoon tai tee jotain kivaa yhdessä perheesi tai ystäviesi kanssa. Tee sitä, mikä saa mielesi unohtamaan työasiat ja antaa samalla sinulle itsellesi arjen nautinnon.

Sitten on myös työhyvinvointiin liittyviä asioita, jotka liittyvät omaan suhtautumiseesi työtä kohtaan. Esimerkiksi loppuun palamisen ennalta ehkäisemisessä on työntekijän ensiarvoisen tärkeää oppia arvioimaan realistisesti omia resurssejaan ja jaksamistaan sekä kuuntelemaan omaa kroppaansa. Yleensä elimistö antaa paljon varoitusmerkkejä loppuun palamisesta ennen kuin vastaan tulee täyspysähdys. Monet eivät vain huomaa tai halua näitä elimistön varoitussignaaleja kuunnella ennen kuin on liian myöhäistä. On siis olennaista oppia rajaamaan omia työtehtäviään, priorisoimaan ja sanomaan välillä ”Ei”, kun tuntuu siltä, että liika on liikaa. Et ole huono työntekijä, jos joudut joskus kieltäytymään työtehtävistä tai siirtämään tehtäviäsi muille. Päinvastoin, olet omat resurssisi tunteva ja rehellisesti omaan tilanteeseesi sekä työhösi vastuuntuntoisesti suhtautuva työntekijä, kun huomaat, milloin työtaakka ja oma jaksaminen eivät enää kohtaa. On myös tärkeää miettiä ja arvioida, mitkä työtehtävät vaativat sinulta 100% tarkkuutta ja täydellisyyttä, ja mitkä voit tehdä esimerkiksi 80% työpanoksella ilman, että lopputulos kärsii. Tärkeintä on yrittää olla suhtautumatta työhönsä liian ylitunnollisesti, koska silloin on vaarana, että työ vie sinulta enemmän jaksamista ja resursseja kuin mitä vapaa-aika tai yöunet pystyvät sinulle niitä palauttamaan. Täydellisyyshakuiset henkilöt ovat nimittäin kaikkein suurimmassa vaarassa uupua työelämän jatkuvasti kasvavassa paineessa. Tasapaino ennen kaikkea. Jos työntekijä elää pitkään oman jaksamisensa äärirajoilla, oma hyvinvointi voi mennä pysyvästi pakkasen puolelle ja siitä palautuminen takaisin työkuntoon vie paljon enemmän aikaa kuin mitä työpäivän ohessa tehtävät ”pikkuasiat” vievät sillä hetkellä.

Omasta työhyvinvoinnista voi huolehtia myös pitämällä keskusteluyhteydet auki omaan esimieheen ja työterveyshuoltoon päin. Hyvä esimies on kiinnostunut työmäärästäsi ja jaksamisestasi. Esimiehen sekä työterveyshuollon velvollisuuksiin kuuluu myös puuttua tilanteeseen, jossa työntekijä kokee uupuvansa työtaakkansa alle. Käytä siis esimerkiksi kehityskeskustelut hyödyksesi kertoaksesi omasta jaksamisestasi ja työtilanteestasi esimiehellesi. Esimiehen kanssa kannattaa muutenkin vaihtaa kuulumisia työtilanteestasi mahdollisimman usein, eikä siis tarvitse jäädä odottelemaan kehityskeskusteluun asti.

Jos näistä vinkeistä huolimatta huomaat itsessäsi uupumisoireita tai koet voivasi huonosti, ota välittömästi yhteyttä työterveyshuoltoon sekä omaan esimieheesi. Työuupumus alkaa usein salakavalasti ja sen oireisiin kuuluvat mm. kyynistyminen omaan työhönsä, ammatillisen itsetunnon heikkeneminen, erilaiset terveyteen liittyvät ongelmat kuten esimerkiksi univaikeudet tms., muutokset käyttäytymisessä ja/tai esimerkiksi päihteiden käytön lisääntyminen tai aloittaminen. Henkilön käytös saattaa muuttua esimerkiksi kärsimättömäksi tai vihamieliseksi ja pinna palaa pienemmistäkin vastoinkäymisistä. Tai keho käy niin ylikierroksilla, ettei yöllä uni tule silmään, vaikka kuinka väsyttäisi. Työasiat pyörivät mielessä jatkuvasti, eikä niiltä saa rauhaa. Alat epäillä omaa ammatillista identiteettiäsi ja itsetuntoasi tai koet, ettet pysty suoriutumaan tehtävistäsi entiseen tapaan. Motivaatio on hukassa, kun työ on muuttunut pelkäksi suorittamiseksi ja koet kyynistymistä työtäsi kohtaan. Kuulostaako tutulta?

Näin lomakauden jo käynnistyttyä haluan toivottaa kaikille oikein rentouttavaa, nautinnollista ja ennen kaikkea palauttavaa kesälomaa sitten, kun se kohdallesi osuu!

 

Keskustele